ЦАРЬ ‒ ЭТО СИМВОЛ РОССИИ, РУССКОГО ЧЕЛОВЕКА!
КОНТАКТЫ
|
ОБЩЕСТВО ПАМЯТИ СВЯТЫХ ЦАРСТВЕННЫХ МУЧЕНИКОВ И АННЫ ТАНЕЕВОЙ В ФИНЛЯНДИИ RY.
|
ЦАРЬ ‒ ЭТО СИМВОЛ РОССИИ, РУССКОГО ЧЕЛОВЕКА! КОНТАКТЫ |
PYHÄT KEISARILLISET MARTTYYRIT JA ANNA TANEEVA SUOMESSA MUISTOYHDISTYS RY.
|
|
Keisari Nikolai II vietti melkein kymmenen kesää Suomen etelärannikolla Virolahdella. 100 vuotta sitten kuolleen keisarin ajasta alkaa olla jäljellä vain muisto. Nikolai II 2.9.2018 klo 12:17  Nikolai II:lle rakennettiin Virolahdelle tenniskenttä. Kuva vuodelta 1912.Romanov family album 691 Tenniskentältä kantautuvat pelin äänet. Hienoihin valkoisiin tennisasuihin pukeutuneet hallitsijat ottavat toisistaan mittaa pelissä, joka on heidän suosikkilajinsa. Toisella puolella kenttää pelaa Ruotsin kuningas Kustaa V ja toisella puolella Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Nikolai II. Pelin lopputulosta jää vain pelaajien tietoon. On heinäkuu vuonna 1912. Peli pelataan Virolahdella tenniskentällä, joka varta vasten on rakennettu Nikolai II vierailua varten. Nyky-Suomessa paikka on aivan Suomen kaakkoisimmassa osassa Itämeren rannalla. – Tenniskenttää varten tuotiin lankkuja Viipurista. Niitä vihreitä lautoja on vieläkin nähtävissä erään ladon lattiana, kertoo virolahtelainen kotiseutuopas Leena Niskanen. Kovin paljon muuta keisarin ajasta ei täällä enää näe, ellei täsmälleen osaa oikeasta paikasta etsiä. Suomalaiset eivät ole säilyttäneet keisarin vierailuista juuri mitään, vaikka Nikolai II seurueineen vietti täällä pitkiä aikoja kesinä 1906–1914. Viimeisetkin merkit alkavat olla maatuneet ja kadonneet ajan myötä. Huvipuiston ja tenniskentän löytää, jos tietää sen sijainnin. Vielä voi kuitenkin erottaa ainakin keisarillisen venelaiturin, lähteen ja ladon, jossa järjestettiin tansseja.  Keisari rantautui laivaltaan Hurpun talon laituriin ja ystävystyi talon isännän, Otto Mantereen kanssa. Nykyisin rantautumispaikka on yksityisessä omistuksessa olevalla maalla. Miina Sillanpää / Yle Keisarillinen laituri Nikolai II (1868–1918) oli Venäjän viimeinen keisari ja samalla myös Suomen hallitsija aina valtaistuimen menetykseen 14.3.1917 saakka. Hän rakasti Virolahtea, jonne hän perheineen ja hoviväkineen saapui 1900-luvun ensimmäisellä ja toisella vuosikymmenellä viettämään kesiään. Keisari Nikolai II saapui Virolahdelle upealla huvipurreellaan Standartilla. Alkukesinä laivan ankkuripaikka oli läheisellä Kavon selällä. Myöhemmin ankkuripaikka oli lähempänä manteretta Halssin selällä. Huvipurreltaan Nikolai johti koko silloista Venäjää ja Suomen suuriruhtinaskuntaa. Hän ei kuitenkaan pitänyt työstään ja koki sen vastenmieliseksi. Nikolai II nautti niistä päivistä, kun kuriiri ei tuonut mitään postia. Toisinaan hän avasi kirjeen, luki sen, pyöritteli palloksi ja viskasi mereen. Keisari ei koskaan yöpynyt mantereella, vaan oli aina laivassaan. Hän kuitenkin kävi maissa lähes päivittäin. Huvipurreltaan keisari tuli pienemmällä moottoriveneellä keisarilliseen laituriin. Laituri on edelleen vanhalla paikallaan. – Tavanomaista oli, että hän lähti tästä kävelemään hovin väen kanssa joko tenniskentälle tai Heponiemelle saakka. Huvipuisto ja tenniskenttä Nikolai II oli intohimoinen tenniksen pelaaja. Niinpä Virolahdellekin piti rakentaa oma tenniskenttä ja myöhemmin myös pieni huvipuisto.  Nikolai II tyttärensä Tatianan kanssa Virolahdella vuonna 1912.Romanov family album 2 Tenniskentän läheisyyteen keisariperhe saapui moottoriveneellä, joka kiinnittyi läheiselle laiturille. Paikalliset asukkaat ovat kertoneet, että laiturilta johti tenniskentälle pitkä punainen matto. Tenniskentän laidalle oli rakennettu katsomo ja keittiö. – Kyllä hovin väki eli täällä keisarillista elämää. Tosin itse keisarinna ei täällä tenniskentällä viihtynyt. Vielä sata vuotta sitten tällä paikalla oli puualustainen kenttä, jonne oli tuotu 400 puulankkua Viipurista. Kentän laidalle oli rakennettu katsomo. Nyt tenniskentän vieressä on kaunis suomalainen lehtimetsä ja tenniskenttä kasvaa saniaisia. Mikään ei enää näytä siltä, että täällä joskus hallitsija olisi viettänyt kaunista kesäpäiväänsä. Aika on tehnyt tehtävänsä. – Reilut 10 vuotta sitten etsimme tenniskentän, ja mittasimme sen tänne maastoon. Minä kyllä vielä löydän täältä sen paikan, jossa Nikolai II valokuvassa istuu tenniskentän lähellä aidan päällä.  Tenniskentän nähdäkseen on käytettävä mielikuvitusta. Reilut sata vuotta sitten paikka oli avara ja puuton, nyt Tillintien varressa Virolahdella kasvaa lehtimetsää. Miina Sillanpää / Yle Keisarin huvipuistoa ei millään muotoa voi verrata nykyaikaiseen huvipuistoon. Siellä oli ainakin puusta tehty pienempi karuselli lapsille, iso aikuisille, keinu sekä minigolf. – Isossa karusellissä oli pitkä tanko pystyssä, josta ylhäältä lähti köydet. Sitten siellä ympäriinsä mentiin ja lennettiin karusellin vierelle pehmusteiksi tuoduille oljille, kertoo Leena Niskanen. Niskanen uskoo, että noin hehtaarin kokoinen huvipuisto oli nimensä mukaan keisariperheen huvittelupaikka ja vapaa-ajan hengähdyspaikka. – Täältä on aikoinaan löydetty se karusellin tanko. Silloin kun minä olin lapsi, se oli lentopallon pelaamisessa toisena verkon tankona. Kun vallankumous oli syöstänyt keisarin vallasta, jäi tenniskenttä ja huvipuistokin vaille käyttöä. Paikalliset asukkaat ottivat sieltä ehkä mitä tarvitsivat – Keisarin vierailut loppuivat kuitenkin yllättäen ja kaikki jäi tähän. Puutavara oli siihen aikaan hyvin tiukassa, niin sitä hyödynnettiin. Uimaranta Keisari Nikolai II nautti ajastaan Virolahdella. Kymmenen kertaa keisarin mukana ollut hovineiti Anna Vyrubova kertoo Jorma ja Päivi Tuomi-Nikulan teoksen Keisarit kesälomalla Suomessa mukaan muistelmissaan, miten keisarilliset saapuivat Suomesta aina virkistyneinä ja vahvistuneina. Keisari nautti merenrannoista ja oleskelusta saarissa.  Keisari Nikolai II oli hyvä uimari ja ui aina kun siihen oli mahdollisuus. Yksi keisarin suosikkipaikoista oli Kuolionranta, jonne keisari usein saapui tennisotteluidensa jälkeen. Nikolai II aina käveli tenniskentältä uimarannalle. Matkalla hän virkisti itseään lähteellä ja käveli uimapaikalle rannan reunaa kulkenutta polkua pitkin. – Sehän oli oikein rituaali, kun hän lähti uimaan. Hiekalle levitettiin lakana ja sen jälkeen keisari riisuttiin alasti. Sen jälkeen keisari pulahti uimaan. Myös adjutanttien piti uida alasti, kertoo paikallisopas Leena Niskanen. Uinnin jälkeen keisari puettiin jälleen vaatteisiin. Naisväen ei tiedetä uineen. Sen sijaan tarina kertoo, että naiset olivat huvittaneet itseään hajottamalla paikallisten ihmisten halkopinoja. Nykyisin ranta on paikallisten venevalkamana. Lähde Keisari Nikolai II vierailuista on jäljellä oikeastaan vain yksi ainoa alkuperäinen rakennelma. Kyseessä on tenniskentän läheisyydessä sijaitseva lähde. 
Juomapaikkana olleen lähteen puuosat ovat lähes ainoat venäläisten tekemät rakenteet, jotka ovat säilyneet tähän päivään. Miina Sillanpää / YleLähteessä on edelleen vettä, mutta lähteen reunuksena oleva puuseinä on pahoin lahonnut ja sammaloitunut. Lähde ei nyt näytä siltä, että siitä tekisi mieli ottaa vettä. – Kukaan ei oikein pidä näistä paikoista huolta. Taivaanisä vaan, tuumii Niskanen. Lähteellä kokoontuu joka vuosi Venäjältä Suomeen muuttaneita ihmisiä, jotka vaalivat Nikolai II ja hänen perheensä perintöä. – He tulevat ristisaattona Heponiemen louhokselta. Tänäkin vuonna olivat täällä. Niskanen kertoo, miten 15 kilometrin mittainen ristisaatto kuvaa Nikolai II pitkiä kävelymatkoja. Sellaisia kävelyitä Nikolai II teki paljon. Jorma ja Päivi Tuomi-Nikula kertovat Keisarit kesälomalla Suomessa -teoksessaan, miten keisarin vartiosto oli piiloutunut metsään ja näkymättömissä takasi keisarin turvallisuuden. – Keisari nakkeli joskus kultarahoja metsään palkkioksi suojelijoilleen. Kolikoita ei kuitenkaan saanut poimia, ennen kuin hallitsija oli kadonnut näkyvistä, kertovat Jorma ja Päivi Tuomi-Nikula. Asukkaille hyötyä ja haittaa Keisari Nikolai II oli Virolahdella kesinä 1906–1914. Sinä aikana paikalliset oppivat keisarin tavat ja myös jonkin verran hyötyivät keisarin vierailuista. Virolahden asukkaat saivat myytyä keisarin seurueelle muun muassa elintarvikkeita. Sitä tarvittiin paljon, sillä seurueeseen kuului valtavasti ihmisiä: poliiseja ja vartiomiehiä oli 50–200 ja laivastossa keisarin turvallisuudesta pitivät huolta tuhannet vartiomiehet. Ennen kuin keisari saapui Virolahdelle, kävi lääkäri aina tarkistamassa, ettei asukkailla ollut koleraa tai muita tarttuvia tauteja. Nikolai II
AOP Venäjän ja Suomen suurisuhtinaskunnan viimeinen keisari. Vanhasaari Virolahden Hurpun satamasta avautuu näkymä lukuisten saarien peittämälle Itämerelle. Noin kahden kilometrin päässä satamasta sijaitsevat Vanhasaari ja Martinsaari, jotka mielenkiintoisella tavalla on merkittävä osa Nikolai II Suomen-vierailuja. 
Vanhassasaaressa keisarin lapset kävivät uimassa vuonna 1908.Olli Törönen / Yle– Siellä oli silloin kymmenkunta taloa. Ihmiset elivät pääsiassa kalastuksella ja hylkeenpynnillä. Veli Vartiala ei usko, että Venäjän puolelle jääneessä Martinsaaressa on enää jäljellä muuta kuin talojen kivijalat. Tällä samalla saarella on ainakin kerran vieraillut myös keisari Nikolai II. Hän oli saapunut Virolahdelle 12.6.1908 ja lähti heti seuraavana aamuna perheineen soutelemaan Vanhaansaareen. Siellä lapset pääsivät leikkimään hiekkarannalla ja Nikolai puolestaan kuljeskeli rannalla mielissään siitä, että sai olla yhdessä perheensä kanssa. Kun keisari alkoi viettää enemmän aikaa Virolahdella, valmistui aivan Vanhansaaren vieressä olevalle Martinsaarelle Nikolai II vierailuja varten lennätinasema, josta viestit kulkivat Pietariin. – Täällä näkyy vieläkin puissa posliinisia eristeitä, joissa lennätinlinjat menivät saaren poikki. Linja meni täältä saaria pitkin mantereelle Hurppuun, kertoo Veli Vartiala. 
Vanhansaaren puissa on vielä nähtävissä jäänteitä vanhasta lennätinlinjasta.Olli Törönen / YleSuomen puolella olevaan Vanhaansaareen pääsee vain erikoisluvalla, sillä se sijaitsee rajavyöhykkeellä, ja itse asiassa Suomen ja Venäjän välinen valtakunnan raja kulkee tämän noin parin kilometrin mittaisen saariparin keskeltä. Saari oli pitkään rakentamaton, kunnes lupa rakentamiseen 1990-luvun alussa vihdoin tuli. – Sitä ennen rajavyöhykkeelle ei saanut rakentaa. Vartialan suvun mökki on saaren ainoa rakennus. – Rauhassa saa olla. Keisarillinen lato Mantereella on vielä yksi mielenkiintoinen kohde, nimittäin keisarillisesta laiturista muutaman kilometrin päässä oleva lato. Nyt se ränsistynyt ja näyttää siltä, että seuraava kova tuuli saattaisi sen kaataa. Aurinko paistaa lautojen läpi. 
Hurpuntien varteen jääneessä ladossa vietettiin keisarillisia lounas- ja illallisjuhlia. Miina Sillanpää / YleTämä vanha Hurpun isännän lato pääsi reilu sata vuotta sitten todistamaan huikeita keisarillisia juhlia. Hurpun talossa oli tehty keisarin suurta herkkua viiliä. Kotiseutuopas Leena Niskanen on kuullut aikalaisilta, miten palvelijoiden piti kantaa viiliä keisarille erityisen varovasti. – Keisari ei voinut sietää, jos viilin pinta oli rikkoutunut. Ladossa pidettiin juhlia ja illanviettoja. Niitä saivat paikalliset tulla katsomaan, siksi siitä tiedetään paljon. – Vaikka keisarista sanotaan, että hän oli pidättyväinen, niin täällä hän oli kuin kotonaan. Keisari tervehti lämpimästi paikallisia asukkaita. Keisarillisen ladon loistosta ei ole merkkiäkään jäljellä. 
Keisarin huvipuiston alueen muuttaminen puistoksi ei ole toteutunut, mutta tenniskenttä ja lähde on merkitty paikallisten ripustamin kyltein. Miina Sillanpää / YleVaikka keisarin kesäisistä vierailuista ei Virolahdella ole jäljellä juuri mitään, vetävät keisarin jäljet edelleen turisteja Virolahdelle. Paikkoja käyvät katsomassa erityisesti venäläiset turistit. Kun Jorma ja Päivi Tuomi-Nikula vuonna 2002 julkaisivat teoksensa Keisarit kesälomalla Suomessa, alkoi tietoisuus keisarin vierailuista kiinnostaa enemmän myös paikallisia. – Heidän tutkimuksensa toi meille paikallisillekin paljon uutta tietoa, kertoo paikallisopas Leena Niskanen. Alueelle on kuluvan vuosikymmenen alussa tehty suunnitelma, joka olisi tuonut esille vanhoja keisarillisia paikkoja. Alueesta olisi tehty puisto, jossa kulkureitit olisi merkitty paremmin ja infotaulut olisivat kertoneet alueen historiasta. Puiston toteuttamiseen ei ole kuitenkaan löytynyt rahaa. – Lyhyesti sanottuna kaikki on täällä luonnontilassa, sanoo Niskanen. Vaikka puistosuunnitelma on jäänyt suunnitelmaksi, on Virolahti-seura merkinnyt tenniskentän ja keisarinlähteen pienin kyltein. 
Suomen viimeisen keisarin kesäpaikka ränsistyy VirolahdellaKatso tuore parin minuutin TV-juttu keisarillisista maisemista Virolahdelta. ВИДЕО: https://areena.yle.fi/1-50007049 Artikkelin lähteenä on käytetty Jorma ja Päivi Tuomi-Nikulan teosta Keisarit kesälomalla Suomessa (Atena-kustannus 2002). https://yle.fi/uutiset/3-10378277 |