ROMANOV DYNASTIA 400 VUOTTA

TSAARI NIKOLAI II ‒ AJANVIETTO SUOMESSA KESÄLLÄ

VUOSINA 1906 ‒ 1914 (VIROLAHTI)

Tsaari Nikolai II vieraili Suomessa vasta 11 vuotta valtaistuimelle nousemisensa jälkeen. Hän saapui Suomen saaristoon, näille kauniille, pienille kalliosaarille meren rannalle vuonna 1905. Hän tunsi levottomuuksien maassa äärimmäistä tarvetta toipumiseen ‒ lakkojen, kapinoiden, murha-aaltojen ja sekasorron sekä epäonnistuneen Japanin sodan ‒ aiheuttamista järkytyksistä.

Suomen saaristo tuli Tsaari Nikolai Aleksandrovitšin ja hänen perheensä suosikiksi kesäoleskelupaikkana yhdeksäksi vuodeksi 1906 ‒ 1914. Valitsemansa paikka oli hänelle todellinen "paratiisi". Täällä hän työskenteli ja oli mahdollisuus hetkellisesti levähtää sekä elää kuin ‒ jokamiehen sanojen mukaan ‒ "olla oma itsensä".

Oleskelulla Suomen saaristossa oli suotuisa vaikutus perintöruhtinaan terveyteen, ja keisarinnaan, joka kärsi vehkeilystä ja juonittelusta Tsaarin hovissa.

Huvialus "Standart" oli keisarillisen perheen ja seurueen viihtyisä kelluva palatsi. Elämä oli varsin virallinen "Standart"-laivalla, jossa Keisarilla ja keisarinnalla oli oma työhuone ja kenttätoimisto.

Virolahdelta johdettiin koko Venäjän imperiumia: Luettiin ja allekirjoitettiin asiakirjoja, oli tapaamisia ministereiden ja ylimpien virkamiesten sekä ulkomaiden hallitusten kanssa, mentiin alusten tarkastuksiin ja matkustettiin sotaharjoituspaikkoihin.

Pietariin oli jatkuva yhteys Hurppuun rakennetun postin ja Keisarin henkilökohtaisen sähkötysaseman välityksellä. Päivittäin nopea laiva hoiti postinkulkua ja kirjeenvaihtoa Pietariin.

Täällä tapasivat Tsaari Nikolai II, Saksan keisari Wilhelm II (1907, 1909) ja Ruotsin kuningas Kustaa V (1912), joissa yhteyksissä käsiteltiin kansainvälisiä kysymyksiä.

Huvialuksella oli kirkko, jossa lauantaisin ja sunnuntaisin sekä keisarillisen perheen nimi- ja syntymäpäivinä toimitettiin Jumalanpalvelus.

Vapaa-aikaansa valtion asioista vietti Keisari perheensä kanssa.

Vuokraamallaan alueella Tsaarille ja hänen viisilapsiselle perheelleen oli rakennettu puisto, jossa oli tenniskenttä, minigolf-ratoja, karuselli ja keinu. On säilynyt vuokratun alueen kartta ja vuokrasopimus, jonka on allekirjoittanut kenraaliadjutantti Nilov.

Puiston lähellä sijaitsee lähde, jonka vettä käytettiin. Lähde on sittemmin saanut nimekseen "Keisarinlähde". Se on säilynyt alkuperäisessä muodossaan ja on mahdollisuus käyttää vettä nykyäänkin. On todettu tapauksia veden parantavasta vaikutuksesta.

Viime vuonna ristisaattokulkueen aikaan huomattiin, että Tsaarinpuiston alue, joka on ollut veden ja kaislikon vallassa, nousee ja siellä voi kävellä ja nähdä lipputangon ja tenniskentän sijainnin puistossa. Mainittakoon, että kaikki Keisarilliselle perheelle vuokratun alueen kohteet oli paikallaan vuoteen 1964 asti. Keisarinnan hovineiti Anna Taneeva-Virubovan (nunna Maria) kuoleman jälkeen paikalliset asukkaat purkivat ne.

Tsaari Nikolai II pelasi minigolfia ja keisarillisen perheen jäsenet sekä lähipiiri innostuivat sitä pelaamaan. Nimenomaan minigolf-peli Tsaarin puistossa alkoi kehittää golfia Suomessa. Tämän muistoksi suomalainen yhdistys "Golfin Historia" järjesti 29. heinäkuuta viime vuonna turnauksen "Tour Imperator ‒ 100 vuotta golfia Virolahdella" Keisarin ajan mukaisesti.

Viime vuonna, 2012, on tullut kuluneeksi 100 vuotta Ruotsin kuningas Kustaa V:n vierailusta Virolahdella. Virallisen tapaamisen jälkeen siirtyivät hallitsijat valkeissa verryttelypuvuissa tenniskentälle. Molemmat olivat innokkaita tenniksen pelaajia. Pelin tulosta ei ilmoitettu, koska se oli epävirallinen ottelu "Venäjä ‒ Ruotsi".

Myös 100 vuotta sitten, elokuussa 1912, saapui "Standartin" redille "Polarnaja Svezda", Tällä kertaa aluksella oli Maria Fjodorovna keisarin sisar, suurruhtinatar Olga Aleksandrovna sijaan, joka oli vakituinen seuralainen keisarillisen perheen meriristeilyillä. Maria Fjodorovna, reipas leskikeisarinna, käveli tenniskentälle tapaamaan poikaansa.

Suomessa on keisareille muistomerkkejä: Aleksanteri I, Nikolai I, Aleksanteri II, Aleksanteri III. Pyhän Tsaari Nikolain perheen ja heidän seurueeseensa kuuluneiden uskollisten marttyyripalvelijain muistopaikat on laiminlyöty, jätetty hoitamatta ja yhä enemmän rapistuneet.

Yhdistyksellä on Keisarin muistopaikkojen elvyttämiseksi projekti, joka on Virolahden Kunnanhallituksen hyväksymä. Kunta on luvannut vuokrata rakentamista varten tontin nuoressa mäntymetsässä 400 metrin päässä puistosta.

Yhdistys on teettänyt arkkitehtitoimistolla suunnitelman ekologisesta puistosta Keisarin entiselle vuokra-alueelle. Dimitry Lebedev on tehnyt 3-ulotteisen mallinnuksen alueesta ja laskenut puiston kohteiden sijainnin metrin tarkkuudella. On tehty ennakkosuunnitelma museosta "Venäjän keisarit Suomessa" tälle paikalle. Keisarin oleskelupaikoista Virolahdella on tehty kaksi videota, joita voi katsoa yhdistyksen kotisivulla.

Yhdistykselle tärkeää on saada tukea ja osallistumista Venäjän puolelta kulttuuri-historiallisten paikkojen elvyttämisprojektin toteuttamisessa Virolahdella.

Täällä eleli Romanovin Hovin ainoa Pyhä Keisari ‒ Nikolai Aleksandrovitš ‒ ja näille muistopaikoille toivottaisiin voitavan järjestää yhteinen hallinto ja hoito. Keisarilliset paikat on 50 km päässä Keisari Aleksanteri III:n kalamajasta Langinkoskelta.

Vuodesta 2006 lähtien Yhdistys on järjestänyt vuosittain Tsaariperheen ja heidän palvelijansa teloituspäivänä Helsingistä matkoja Tsaarin paikoille. Yhdistyksen suunnittelema matka "400 vuotta Romanov dynastiaa" kulkee reittiä: Helsinki ‒ Haikkoo ‒ Porvoo ‒ Langinkoski ‒ Hamina. ‒ Virolahti. Matkalla kerrotaan henkilöistä ja tapahtumista Suomen autonomian ajalta.

Tsaari Nikolai oli fyysisesti vahva, rakasti vapaa-aikanaan liikkumista ulkoilmassa. Vuonna 1911 Virolahdella hän käveli jalan seurueineen 15 kilometrin matkan nähdäkseen historiallisia paikkoja Pietarin, pohjoispääkaupungin, rakentamiseen käytetyn graniitin louhokselta Pyterlahdesta. Keisari Pietari I:n aikana oli graniitti laajalti käytetty Pietarissa kirkkojen, talojen, monumenttien ja seinäpinnoitteiden rakentamiseen. Mm. Aleksanteri I:n patsas, pylväät ja Iisakin kirkko Pietarissa on otettu tästä louhoksesta.

Samoin kuin 100 vuotta sitten kulki Yhdistys rukoillen tämän reitin viime kesänä.

Yhdessä maanmiesten kanssa Yhdistys järjestää vuosittain ristisaattokulkueita Keisari Nikolai Aleksandrovitšin jalanjäljissä. 17. heinäkuuta 2012 kulkue alkoi Anna Taneevan (nunna Maria) haudalta. Seuraavana päivänä havaittiin, että hautaristiin kiinnitetty Keisariperheen marttyyrien ikoni oli kirkastunut.

Ristisaattokulkue järjestettiin myös Helsingissä Suomenlinnaan entiseen Aleksanteri Nevskin katedraaliin. Viisikupolinen Katedraali on rakennettu K. Ton:n suunnitelman mukaan ja vihitty vuonna 1854. Ihmetekijäikoni Jumalan Äiti "Smolenskaja" pelasti kirkon vuonna 1855 englantilais-ranskalaisen laivaston kaappaukselta. "300 vuotta Romanovien dynastia" vuonna 1913, katedraalin seiniin tehtiin maalaus, joka kuvaa eri aikakausia Venäjän historiassa.

Vuodesta 1905 keisarillisen perheen seurueeseen Suomen saaristossa kuului vakituisesti, Anna Taneeva-Virubova, josta oli tullut keisarinnan ystävätär. Kuin ihmeen kaupalla Anna onnistui välttämään ampumisen ja hänet kuljetettiin laittomasti Suomeen, jossa hän asui 44 vuotta.

Täällä hänet vihittiin salaa nunnaksi nimellä Maria ja hän kirjoitti kaksi kirjaa muistelmiaan: "Elämäni sivut " ja "Anna Virubova ‒ keisarinnan hovineiti". Niissä hän kirjoitti Tsaarin perheestä, tuon ajan tapahtumista, samoin kuin omasta elämästään sekä Jumalan ja Tsaarin palvelemista. Hän nöyrästi kärsi loukkauksia, halveksintaa, pysyi uskollisena kruunullisille ystäville. Elämänsä loppuun saakka oli hänen huoneensa seinällä Keisarin ja Keisarinnan muotokuvat.

Vuonna 1958, kuusi vuotta ennen Anna Aleksandrovnan kuolemaa vieraili hänen luonaan toimittaja Tuomas Vento. Hän kuvaa puutteellisia olosuhteita, joissa Anna eli ja hän samalla toteaa, että huoneessa vallitsi jotain suurenmoista, mitä ei voitu ottaa häneltä pois, ei kärsimyksiä, ei halventamisia, joita hän koki.

Anna Aleksandrovna onnistui pelastamaan ja toimittamaan Suomeen seitsemän valokuva-albumiansa, joiden kuvat on otettu aikana, jolloin hän palveli Keisarinnaa. Suuri osa kuvista on otettu Keisarillisen perheen oleskellessa Suomessa.

Ensimmäinen albumi lahjoitettiin Ruotsin Kuningatar Louiselle kiitoksena hänen hyväsydämellisyydestään ja myötätunnostaan. Kuningatar Louise otti vastaan ja ylläpiti häntä ja Veraa, Annan palvelijaa Ruotsissa ja antoi taloudellista tukea Anna Aleksandrovnalle elämän loppuun saakka.

Kuutta albumia voi selata ja katsella Yhdistyksen kotisivuilla. Juuri nämä valokuvat olivat ensimmäisiä verkossa ilmaiseksi katseltavia kuvia.

Varmuudella voi sanoa, että sanat mitä Keisarinna sanoi Annalle jäähyväisiksi, pitävät paikkansa: "Taivaassa, ‒ osoittaen sinne, ‒ Jumalan luona olemme aina yhdessä!" täyttyivät kun Keisarillinen perhe on julistettu pyhäksi v. 2000. Kahden vuoden kuluttua, 17. heinäkuuta 2002, Jumalan tahdon mukaan (kaitselmus), Pyhän Sergei Radonezhskin luostarissa, pyhä Keisariperhe lähetti meidät A. Huhtiniemen kanssa Suomeen Anna Aleksandrovnalle.

Anna Aleksandrovnasta (nunna Maria) on tehty kolme videota, hänelle on omistettu kotisivu, kirjoitettu artikkeleita ja runoja, hoidetaan hautaa ja toimitetaan muistopalveluja. Elinaikanaan hän ei voinut keneltäkään kieltää pyyntöä, ja nyt hän auttaa ja parantaa kaikki, jotka tulevat hänen luokseen.

Yhdistys Pyhät Keisarilliset marttyyrit ja Anna Taneeva Suomessa muistoyhdistys perustettiin metropoliitta, nykyinen Patriarkka Kirillin siunauksella ja rekisteröitiin heinäkuussa 2007.

Yhdistyksen päämäärä on elvyttää Pyhän Keisarillisen perheen oleskelupaikat ja tehdä ne vierailukohteiksi sekä kunnioittaa pyhän A.A. Taneevan (nunna Maria), Keisarillisen perheen uskollisen ystävän, muistoa.

Ludmila Huhtiniemi

Puheenjohtaja

PYHÄT KEISARILLISET MARTTYYRIT JA ANNA TANEEVA SUOMESSA MUISTOYHDISTYS RY

29.1.2013.